Siirry sisältöön

Eduskunta valvoo hallitusta


Eduskunta valvoo hallituksen ja hallinnon toimintaa kahdella tavalla: poliittisesti ja oikeudellisesti. Poliittisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että hallituksen toiminnalla on eduskunnan enemmistön tuki.

Poliittisen valvonnan tarkoitus on parlamentarismin toteutuminen

Suomen perustuslain mukaan hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Eduskunnalla on oikeus saada tarvitsemiaan tietoja hallituksen ja sen alaisten viranomaisten toiminnasta. Hallitus, eduskunnan oikeusasiamies ja eduskunnan yhteydessä toimiva Valtiontalouden tarkastusvirasto esittävät eduskunnalle vuosittain kertomuksen omasta toiminnastaan.

Hallituksen eduskunnalle antamien kertomusten, selontekojen, tiedonantojen sekä pääministerin ilmoitusten käsittelyn yhteydessä kansanedustajat voivat esittää arvionsa hallituksen ja viranomaisten toiminnasta. Hallituksen esitysten käsittely eduskunnassa on myös hallituksen toiminnan valvontaa.
 
Tarkastusvaliokunnan parlamentaarinen valtiontalouden valvonta

Eduskunnan tarkastusvaliokunta aloitti toimintansa vaalikauden 2007−2010 alkaessa. Tarkastusvaliokunnan perustamisen yhteydessä valtiontilintarkastajien sekä valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston tehtävät lakkasivat ja siirtyivät uudelle valiokunnalle. Tarkastusvaliokunnan perustamista esitti valtiontalouden parlamentaarista valvontaa käsitellyt toimikunta vuonna 2005, ja seuraavana vuonna annettiin hallituksen esitys HE 71/2006 vp, jossa tehtiin ehdotus tarvittaviksi lainsäädäntötoimiksi.

Tarkastusvaliokunnan myötä valtiontalouden parlamentaarinen valvontatoimi uudistettiin ja eduskunnan budjettivaltaa vahvistettiin. Asia ilmaistaan perustuslain 90.1 §:ssä seuraavasti: ”Eduskunta valvoo valtion taloudenhoitoa ja valtion talousarvion noudattamista. Tätä varten eduskunnassa on tarkastusvaliokunta, jonka tulee saattaa eduskunnan tietoon merkittävät valvontahavaintonsa.” Budjettivallan käytön edellytyksiin olivat vaikuttaneet taustalla olleet valtiontalousjärjestelmän muutokset, erityisesti siirtyminen yksityiskohtaisesta resurssiohjauksesta tulosohjaukseen. Päätösvalta varojen käytössä oli siirtynyt ministeriöille ja niiden alaiselle hallinnolle, ja tarkastusvaliokuntaa tarvittiin tasapainottamaan tätä kehitystä.

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on huolehtia valtiontalouden parlamentaarisesta jälkivalvonnasta, kun taas valtiovarainvaliokunnalle kuuluvat tulevaisuuteen suuntautuvat valtiontalousasiat. Kolmas kärki tässä kolmiossa on riippumaton valtiontalouden tarkastusvirasto, jonka tehtävänä on valtion taloudenhoidon ja talousarvion noudattamisen tarkastaminen eduskunnan yhteydessä.

Valiokunnan toiminnassa korostuu oma-aloitteisuus siten, että se ottaa omasta aloitteestaan asioita käsiteltäväkseen ja toimittaa merkittävät valvontahavaintonsa koko eduskunnan tietoon täysistunnossa käsiteltävässä valiokunnan mietinnössä. Asiassa on oltava kyse ennen kaikkea eduskunnan valtiontaloutta koskevan päätöksenteon ja budjettivallan kannalta merkittävästä valvontahavainnosta.

Tarkastusvaliokunta on jäsenistöltään pienempi kuin muut erikoisvaliokunnat: valiokunnassa on yksitoista jäsentä ja kuusi varajäsentä. Valtiontalouden valvontatehtävän on katsottu edellyttävän, että tarkastusvaliokunnalla on muita valiokuntia tiiviimpi kokoonpano ja vahvemmat henkilöstöresurssit.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan valvontatoimi on varsin monimuotoista. Tarkastusvaliokunta voi valvontatoimessaan tehdä oma-aloitteisesti selvityksiä, pyytää niitä valtioneuvostolta tai ministeriöiltä sekä kuulla asiaan osallisia ja asiantuntijoita. Valiokunta voi tilata myös ulkopuolisia tutkimuksia päättämistään aiheista, mihin valiokunnalle on varattu erillinen tutkimustoiminnan määräraha.

Tarkastusvaliokunnan keskeisiin tehtäviin kuuluu valtiontaloudellisten kertomusten käsittely. Tällaisia kertomuksia ovat valtion tilinpäätöskertomus, valtiontalouden tarkastusviraston kultakin varainhoitovuodelta annettava kertomus eduskunnalle sekä eduskunnan tilintarkastajien kertomus.

Tarkastusvaliokunnalla on muita valiokuntia laajemmat tiedonsaantioikeudet (perustuslain 90.3 §). Tiedonsaantioikeus kattaa kaikki valvontatehtävän hoitamisen kannalta tarvittavat, salassa pidettävätkin tiedot viranomaisilta ja muilta valvonnan kohteena olevilta. Tarkastusvaliokunta voi tehdä myös valvontakäyntejä valtiontalouden valvonnan piiriin kuuluviin kohteisiin.

Kansanedustajat esittävät ministereille kysymyksiä

Kansanedustajat voivat omasta aloitteestaan esittää ministerille kirjallisen tai suullisen kysymyksen ministerin toimialaan kuuluvasta aiheesta. Vähintään 20 kansanedustajaa voi tehdä välikysymyksen hallituksen politiikasta tai ministerin toiminnasta, minkä jälkeen hallituksen luottamuksesta lähes poikkeuksetta äänestetään. Myös valtioneuvoston tiedonannon käsittelyn päätteeksi voidaan äänestää hallituksen luottamuksesta.

Hallituksen poliittisen valvonnan lisäksi eduskunnan tehtävänä on myös hallinnon valvonta. Eduskunta nimittää keskuudestaan kansanedustajat valvomaan valtion taloudenhoitoa ja talousarvion noudattamista sekä Kansaneläkelaitoksen, Suomen Pankin ja Yleisradion toimintaa.

Oikeudellisella valvonnalla varmistetaan ministerin virkatoimien lainmukaisuus

Eduskunnalla on kahdenlaisia oikeudelliseen valvontaan liittyviä tehtäviä. Eduskunnan oikeusasiamies valvoo yleisesti, että viranomaiset noudattavat lakia hoitaessaan tehtäviään. Eduskunnan varsinainen laillisuusvalvonta kohdistuu hallituksen jäsenten toiminnan lainmukaisuuteen. Eduskunta voi tarvittaessa tehdä päätöksen syytteen nostamisesta, jos ministerin katsotaan syyllistyneen lainvastaiseen menettelyyn virkatoimessaan.
Aihepiiriin liittyvää lisätietoa