Eduskuntavaalit

Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanedustajat valitaan 4 vuoden välein välittömillä vaaleilla, joissa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä on oikeus äänestää. Vaaleilla valitaan myös tasavallan presidentti, kuntien valtuustot sekä Suomen edustajat Euroopan parlamenttiin. Ehdolle saa asettua jokainen täysi-ikäinen suomalainen, joka ei ole holhouksen alainen. Äänestämällä on jokaisella suomalaisella mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Vaalien keskeisiä periaatteita

Suomen eduskunta on yksikamarinen ja siihen kuuluu 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan. Eduskuntavaalien vaalipäivä on huhtikuun kolmas sunnuntai.


Eduskuntavaalit ovat välittömät, suhteelliset ja salaiset. Äänioikeus on Suomessa yleinen ja yhtäläinen. Eduskuntavaaleissa on äänioikeus jokaisella Suomen kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Kullakin äänioikeutetulla on yksi ääni.

Vaalit ovat välittömät: äänestäjä äänestää suoraan haluamaansa ehdokasta. Vaaleissa vain äänestäjä itse tietää, ketä hän on äänestänyt. Vaalisalaisuuden säilyttämiseksi äänestyslippu täytetään äänestyskopissa ja pudotetaan uurnaan taitettuna ja nimettömänä. Äänestäjän tulee äänestää henkilökohtaisesti vaaliviranomaisen valvonnassa. Ennakkoäänestyksessä vaalisalaisuus turvataan siten, että äänestyslippu suljetaan vaalikuoreen, johon ei tule mitään muita tietoja.

Vaalikuoret avataan keskusvaalilautakunnassa vasta, kun ääntenlaskenta käynnistetään. Vaalien suhteellisuudella pyritään siihen, että eduskuntaan tulee puolueiden ja muiden ryhmittymien edustajia samassa suhteessa kuin ne ovat saaneet vaaleissa ääniä.

Vaalien käytännön järjestelyt

Oikeusministeriöllä on yleisvastuu vaalien toimeenpanosta. Käytännön järjestelyt hoidetaan paikallisesti ja niitä varten nimitetään

• kuhunkin 15 vaalipiiriin vaalipiirilautakunta
• kuhunkin yli 400 kuntaan keskusvaalilautakunta sekä
• vaalilautakunnat (noin 3 000) ja
• vaalitoimikunnat (noin 500) sekä kaikkiin ennakkoäänestyspaikkoihin (noin 800)
• vaalitoimitsijat

Muita vaaliviranomaisia ovat ulkoasiainministeriö, joka huolehtii ennakkoäänestyksen järjestämisestä ulkomailla, sekä Väestörekisterikeskus, joka huolehtii äänioikeusrekisterin laadinnasta. Äänioikeusrekisteriin otetaan tiedot kaikista äänioikeutetuista, muun muassa nimi, henkilötunnus, kotikunta ja äänestyspaikka. Rekisteri laaditaan 46. päivänä ennen vaalipäivää.

Äänioikeusrekisteri on julkisesti nähtävänä, ja jokainen voi halutessaan tarkistaa siitä omat tietonsa. Rekisteriin otetuille postitetaan lisäksi ilmoituskortti, jossa mainitaan muun muassa vaalipäivä ja äänestyspaikan osoite.

Vaalipiirit

Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu 15 vaalipiiriin maakuntajaon mukaisesti. Kustakin vaalipiiristä valitaan kansanedustajia siellä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella. Ahvenanmaalta valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja. Päätös edustajanpaikkojen lukumäärästä tehdään aina puoli vuotta ennen vaaleja.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa edustajanpaikat jakautuvat vaalipiireittäin seuraavasti:

• Helsingin vaalipiiri 21 edustajaa
• Uudenmaan vaalipiiri 35
• Varsinais-Suomen vaalipiiri 17
• Satakunnan vaalipiiri 9
• Hämeen vaalipiiri 14
• Pirkanmaan vaalipiiri 18
• Kymen vaalipiiri 12
• Etelä-Savon vaalipiiri 6
• Pohjois-Savon vaalipiiri 9
• Pohjois-Karjalan vaalipiiri 6
• Vaasan vaalipiiri 17
• Keski-Suomen vaalipiiri 10
• Oulun vaalipiiri 18
• Lapin vaalipiiri 7
• Ahvenanmaan vaalipiiri 1
  

Yhteensä 200 edustajaa.

Ehdokkaiden asettaminen

Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on jokainen äänioikeutettu, joka ei ole holhouksen alainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voi valita ammattisotilaita eikä eräitä korkeita virkamiehiä, kuten valtioneuvoston oikeuskansleria tai korkeimman oikeuden jäseniä. Heidän tulee erota virastaan, jotta he voivat olla ehdokkaina vaaleissa tai toimia kansanedustajina.

Eduskuntavaaleissa ehdokkaita voivat asettaa oikeusministeriön ylläpitämään puoluerekisteriin merkityt puolueet sekä äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset.

Valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi voi perustaa vähintään sata asianomaisessa vaalipiirissä äänioikeutettua henkilöä. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset keskenään yhteislistoja. Näiden avulla pyritään parantamaan ryhmittymän suhteellista asemaa vaaleissa.
Puolueen ja valitsijayhdistyksen tulee toimittaa ehdokaslistansa (ehdokashakemuksensa) sen vaalipiirin vaalipiirilautakunnalle, jossa aikoo asettaa ehdokkaita. Tämä tulee tehdä viimeistään 40. päivänä ennen vaalipäivää. Vaalipiirilautakunnat tutkivat vaalipiirin ehdokaslistat, erityisesti sen, että ehdokkaat ovat vaalikelpoisia. Vaalipiirilautakunnat vahvistavat ehdokasasettelun 31. päivänä ennen vaalipäivää.

Äänestäminen

Äänioikeutettu voi äänestää joko ennakkoäänestysaikana tai vaalipäivänä. Ennakkoäänestys aloitetaan keskiviikkona, yhdentenätoista päivänä ennen vaalipäivää ja lopetetaan ulkomailla lauantaina, kahdeksantena päivänä ja kotimaassa tiistaina, viidentenä päivänä ennen vaalipäivää.

Yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja, joissa kuka tahansa äänioikeutettu voi äänestää, ovat kotimaassa kuntien määräämät postitoimistot, kunnan virastot ja muut paikat sekä ulkomailla asetuksella määrätyt Suomen edustustot. Erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat kotimaassa sairaalat, vankilat ja eräät muut laitokset, joissa saavat äänestää vain näissä laitoksissa hoidettavina olevat tai niihin otetut henkilöt.

Tietyin edellytyksin ennakkoäänestys voidaan järjestää kotiäänestyksenä. Kotona voi äänestää henkilö, jonka kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan. Tällöin vaalitoimitsija saapuu henkilön kotiin ottamaan äänestyksen vastaan. Ulkomailla olevan suomalaisen laivan henkilökunta voi äänestää ennakkoon omassa laivassaan.

Vaalipäivänä äänestyspaikat ovat avoinna kello 9–20. Äänestyspaikkoja on jokaisessa kunnassa vähintään yksi ja koko maassa noin 2500. Äänioikeutettu saa äänestää siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänioikeutetulle ennen vaaleja postitettuun ilmoituskorttiin.

Vaalien tuloksen laskenta

Vaalipiirilautakunnat laskevat ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivän äänestyksessä annetut äänet sekä vahvistavat kolmantena päivänä vaalipäivän jälkeen vaalien tuloksen vaalipiirissä. Vaalien tuloksen laskennassa käytetään ns. d’Hondtin laskentamenetelmää, jonka mukaan laskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän saama kokonaisäänimäärä:

• vaaliliittoon kuulumattoman (yksittäisen) puolueen saamat äänet
• vaaliliiton saamat äänet yhteislistan saamat äänet sekä yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen saamat äänet

Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan siis yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuuluvia valitsijayhdistyksiä.

Laskennan toisessa vaiheessa asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänimäärien perusteella. Kolmannessa vaiheessa kullekin ehdokkaalle annetaan vertausluku siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut kolmanneksen jne.

Lopuksi vaalipiirin kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen suuruusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan kansanedustajiksi niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia.

Vaalien tuloksesta valittaminen

Eduskuntavaalien tuloksen vahvistamista koskevista päätöksistä voidaan tehdä valitus hallinto-oikeudelle 14 päivän kuluessa siitä, kun vaalien tulos on julkaistu.

Jos vaaliviranomaisen päätös tai toimenpide todetaan lainvastaiseksi ja lainvastaisuus on ilmeisesti saattanut vaikuttaa vaalien tulokseen, vaalien tulos on oikaistava. Jos oikaisu ei ole mahdollista, vaalit on määrättävä uusittaviksi asianomaisessa vaalipiirissä. Hallinto-oikeuden päätöksestä voidaan tehdä jatkovalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Suomen yleiset vaalit

Suomessa valitaan yleisillä vaaleilla

• tasavallan presidentti
• eduskunnan 200 kansanedustajaa
• kuntien ja kaupunkien valtuustot
• 13 jäsentä Euroopan parlamenttiin

Vaalien toimeenpanosta säädetään vaalilaissa (431/2010)

Vaalisivut

Oikeusministeriön vaalisivuille www.vaalit.fi on koottu tietoa yleisistä vaaleista, kansanäänestyksistä, puolueista sekä kansalaisten osallistumisesta yleensä. Sivuilla julkaistaan myös vaalien tulostiedot ja muuta vaaleihin liittyvää tilastotietoa. Vaalisivuja voivat hyödyntää niin yksittäiset kansalaiset, tiedotusvälineet kuin vaaliviranomaisetkin.